Leivoin ihan yksinkertaisia juustosarvia sinihomejuusto- ja vuohenjuustotäytteellä. Siinä taikinaa tehdessä laitoin myös musaa soimaan. Mulla on tapana fiilistellä ennen Kirkkareita niiden esiintyjien musalla, jotka tulevat Aitooseen keikalle.
Juha Tapio alkoi sitten laulaa meidän keittiössä. Jo hittibiisi Tykkään susta niin että halkeen sai palan nousemaan kurkkuun (sinänsä harmiton ralli, mutta kun S oli tämän valinnut meidän 10 v hääpäivänä soittolistalle, niin onhan se nyt romanttista). Biisit soljuivat ja minä lisäsin jauhoja...kunnes alkoi soida Kaksi puuta. Enää ei tuntunut palaa kurkussa, tuntui siltä, että jään jonnekin valtaisan hyökyaallon alle ihan just. Onneksi mies ja mukulat oli kaupassa, siinä mä nimittäin sitten vollotin kädet taikinassa ihan valtoimenaan. Miten joku osaa/pystyy/kykenee pukemaan sanoiksi ja säveliksi jotain sellaista?! (Itku tuli osittain ehkä kateudenkin takia, kun kuvittelin miten J aina iltaisin ottaa kitaran ja lauleskelee Raijalleen näitä biisejä...toisaalta yhtä romanttista on kyllä sekin, että elämässä on ihminen, joka lupaa huoltaa sun maastopyörän iskarit!)
Huomenna Juha nousee Kirkkareiden lavalle. Kaks päivää oon yrittänyt psyykata itseäni. Enhän mä voi heti alkuillasta vollottaa ripsareita poskille. Ja kaiken lisäksi mun pitäisi kyetä ottamaan keikalta skarppeja kuvia festariorganisaation käyttöön ja kotisivuille (linssi on kumminkin heti huurussa...)
Vielä tässä ehtisi kai hakea jonkun lamauttavan mielialalääkereseptin lääkäristä. Taidan pyytää varmuuden vuoksi siskollekin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti