Maitolaiturin Kyllikit

Maitolaiturin Kyllikit

sunnuntai 6. huhtikuuta 2014

Puntari: Odotetaan...

...vielä vähän sitä järisyttävää materiaalia tänne blogiin. Mä olen HUKANNUT yhden kuvan, joka teidän täytyisi ehdottomasti nähdä ja joka tänne sähköiseen päiväkirjaan täytyisi taltioida.
Se on aika tyypillinen kuvaus meidän talouden sisustuksesta, aiheena tyttöjen huone... Vaikka tilanne on siitä vähän parantunut (lue: yhden hullun äidin raivoitkupotkusiivouksen myötä), niin edelleen huoneessa on muun muassa pehmolelujen orpokoti. Tarkoittaa tietysti sitä, että kaikki talon neljäsataa nallea ja nukkea on roudattu sinne asustelemaan. Onhan se tietysti hienoa että lapset leikkivät ja on sitä mielikuvitusta. Kaikkihan tykkäävät Peppi Pitkätossustakin, vaikkei se Huvikumpu mikään hääppöinen kämppä ole!

Me ollaan taaaas oltu pohjoisessa, nyt nautittiin keväthangista ja ihmeteltiin, mitä meidän lapsille on tapahtunut. Ensin ne vietti aamupäivästä iltapäivään aikaa rinteessä, ladulla tai kävelyreissulla (pisin 8,5km) ja sitten iltapäivän ja illan ne peuhasivat lumikasoissa pihalla naapurin poikien kanssa. Hyvä kun ehtivät jossain välissä lappaa vähän soppaa suuhun ja taas mentiin. Siellä mä sitten istuin mökissä sisällä ja söin suklaata ja katselin kaikki Livin ja Avan hömppäohjelmat läpi. Tuntui suorastaan LOMAlta.
Viimeisenä lomapäivänä koin asialliseksi käydä esittäytymässä naapurin poikien äidille, koska alkoi näyttää siltä, että meistä tulee jonain päivänä vielä sukulaisia. Tulimme hyvin juttuun, vaikka hän onkin Raumalta. Nyt on siis tehtävä se johtopäätös, että Raumalta tulee mukavia ihmisiä. Muistan, kuinka tutustuin mieheni kautta raumalaiseen Karitaan, joka on päätynyt naimisiin tänne Kuhmalahdelle. Ensimmäiset kyläilykerrat olin ihan että what, mikä tyyppi toi on?!? Mutta sitten kun ehkä kuudennella kyläilykerralla aloin ymmärtää jo jotain sen puheesta, niin meille alkoi muodostua oikea ystävyyssuhde. Karitan murtaman kielimuurin vuoksi pääsin siis meidän mökkinaapurinkin kanssa samalle levelille helposti.
Ja olipa kiva tutustua! Todettiin kuinka hienoa on, että lapsille löytyy seuraa naapurista ja muksut tuntuivat vielä "pelaavan yhteen" ihan loistavasti. Tulevilla lomilla, kun satutaan sinne samaan aikaan, voidaan tehdä porukalla vaikka mitä. Tytöt tietysti pyysivät poikien osoitteen, että voivat kirjoitella sitten lomien ulkopuolella toisilleen. Söpöä!


Uudella Caddylla kelpasi päästellä kohti pohjoista.

Lomapizza maistuu aina yhtä hyvältä.

Minä ja Maire oltiin hyvä laskupari, Saima ja Sakke viiletti ihan omaa vauhtia.

Ylläksen huipulla fiilistelemässä. Gondoli on aina yhtä jännä kokemus.

Saiman kanssa ladulla. 10 km.

Kevätauringossa kelpaa poseerata.


Nyt kun ollaan kotiuduttu ja arki alkaa rullata, niin yritetään saada tämä talo johonkin kevätkuosiin (Sakke hoitaa oman osuutensa pysymällä pois jaloista). Talvivaatetta vinttiin ja turhaa tavaraa kierrätykseen. Jonkinlainen leluinventaariokin täytyy tehdä tyttöjen huoneessa, kunhan vaan saisi homman hoidettua silloin, kun tytöt ovat jossain muualla.
Tuntuu kivalta, että pääsiäinen on jo lähellä ja päivät pitkiä ja valoisia!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti