Maitolaiturin Kyllikit

Maitolaiturin Kyllikit

sunnuntai 13. tammikuuta 2013

Puntari: Helppoa emännöintiä

On olemassa ihmisiä, jotka onnistuvat emännöimään parinkymmenen hengen ruokakutsuja ja silti olemaan itse rentoja ja kauniita. Ja sitten on Meitä, Jotka Eivät Ihan Niin Hyvin Viihdy Tai Osaa Olla Keittiössä (ja näyttää samalla virheettömältä).

No, meille tuli eilen yökylään odotetut vieraat. Kuusi kappaletta sukulaisia, jotka yökyläilivät meillä kyseisellä kokoonpanolla ekaa kertaa. Mulla oli alusta asti yksi tavoite: se, etten stressaa itseäni ruokailuihin ja emännöintiin liittyvillä jutuilla, vaan pystyn oikeasti vaihtamaan kuulumisia ja oleilemaan vieraiden kanssa.
Hommaa ei yhtään edesauttanut se, että meidän tiskikone hajosi ja vietiin korjattavaksi tiistaina. Onneksi vieraat ehdottivat itse kertakäyttöastioiden käyttämistä ja lupasivat auttaa tiskeissä...


Helppo vierasmenu rakentui perusruuan varaan.
Päiväruuaksi tarjosin hedelmäisen salaatin, kanankoipia, sweet&sour-kastiketta ja riisiä. Kanankoivet saivat pintaansa pippurirouhetta ja grillimaustetta ja oleilivat uunissa niin kauan, että lihat melkein kävelivät irti luista uunista ottamisen jälkeen. Salaatin valmistus otti 15 minuuttia, riisi kiehui kymmenessä. Uunin lämmityksen hyödynsin tekemällä samaan syssyyn mustikkapiirakan sekoita ja tasoita -tyyppisellä ohjeella.
Koska vierailun yhteydessä vietettiin S:n synttäreitä, kakun virkaa toimitti jäätelö. Pari eri jätskilaatua leikattiin paloiksi ja aseteltiin lautaselle ja päälle ripoteltiin erilaisia irtokarkkeja (idea on pöllitty kaunis pieni elämä -blogista, jossa käyn silloin tällöin masentamassa itseäni). Se oli hienoin ja helpoin kakku, jonka oon koskaan tehnyt. Paitsi että hedelmäkarkit veti jäähän siinä päällä, suklaa toimi paremmin. Mustikkapiirakan kanssa oli kermavaahtoa.
Iltapalaksi paistettiin kakluunissa makkaraa ja paistoin uunissa pari kaupan valmista pakastepizzaa (Rainbown pizzat on yllättävän hyviä!). Ja salaattia siihen kylkeen tietysti myös.

Ei siis ressannu tässä viikonlopussa ainakaan ruokien tekeminen ja silti kaikki pysyivät ravittuina. Ihan hölmöä, miten monesti tulee asetettua rima ihan liian korkealle, tärkeintä on kuitenkin se yhdessä oleminen ja tekeminen. Ja ne tiskitkin, mitä vierailun aikana syntyi, puhdistui tehokkaalla naisvoittoisella tiskilinjastolla käden käänteessä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti